POM Voldsløkka -koulu: monipuolisen kestävän kehityksen ja innovatiivisen muotoilun oppitunti

SPINN Arkitekterin ja Kontur Arkitekterin yhteistyössä toteuttama Voldsløkkan koulu ja kulttuuriasema on näkyvä esimerkki Oslon kestävästä arkkitehtuurista. Hankkeessa yhdistyvät modernit koulutilat ja kulttuuritilat, kuten musiikin ja tanssin näyttämöalueet. Energiatehokkuuteen keskittyvässä rakennuksessa on aurinkopaneelit ja innovatiiviset ratkaisut, joiden avulla se voi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain energiatehokkuudesta – suunnittelussa korostetaan joustavuutta ja jaettuja tiloja, jotka palvelevat sekä opiskelijoita että ympäröivää yhteisöä. Pyysimme SPINN Arkitekterin Miriam Sivertseniä esittelemään meille projektia.

Miten päädyit arkkitehtuurin pariin?
Alkuperäinen suunnitelmani oli liittyä armeijaan, mutta kun Norja liittyi Afganistanin sotaan, minun oli ajateltava uudelleen. Palasin uravaihtoehtojen luetteloon aakkosjärjestyksessä. En päässyt kovin pitkälle – vain A:han – ja niin päädyin arkkitehtuurin pariin. Se tuntui oikealta, enkä ole katunut sitä sen jälkeen.

Onko Voldsløkka ensimmäinen koulusi tai kulttuuriprojektisi?
Ei, olen työskennellyt muissa kouluprojekteissa ennen kuin aloitin SPINN Arkitetterillä vuonna 2017, mukaan lukien peruskoulut. Voldsløkka on kuitenkin suurin projekti, jonka parissa olen työskennellyt, ja ainutlaatuinen siinä mielessä, että se yhdistää koulutus- ja kulttuuritilat.

Mikä erottaa koulun suunnittelun muista rakennuksista?
Koulun suunnittelu vaatii paljon yhteistyötä. Sinun on puhuttava opiskelijoille, opettajille, rehtoreille ja yhteisöryhmille. Sinun on myös ajateltava muusikoiden tai tanssijoiden erityistarpeita, jotka saattavat käyttää samoja tiloja. Se ei ole vakioratkaisu, jota saatat käyttää esimerkiksi hotelleissa. Jokaisella tilan jakavalla ryhmällä on erilaiset tarpeet, ja meidän tehtävämme on muuntaa nämä tarpeet tekniseksi suunnitteluksi, joka toimii kaikille.

Voldsløkan sanotaan olevan yksi maailman kestävimmistä kouluista. Voitteko kertoa meille lisää siitä?
Vastuullisuus oli keskeinen osa jo suunnitteluvaiheessa. Keskityimme joustavuuteen, yleisyyteen ja joustavuuteen – vaikka nämä termit eivät merkitse paljon, jos et toteuta niitä oikein. Meille tämä tarkoitti sitä, että rakennuksesta tehtiin fyysisesti muunneltava sitä käyttäville eri ryhmille. Esimerkiksi sisärakenteet vaativat joustavia seiniä, mikä tarkoitti tiivistä yhteistyötä rakentajien kanssa, jotta kaikki saatiin sujuvasti kohdalleen.

Meillä oli myös tiukat materiaalivaatimukset. Valitsimme esimerkiksi huolellisesti puutyypin, jota käyttäisimme sisätiloissa, ja keskityimme tekemään ulkopinnasta kestävän. Nämä valinnat nostivat rakennuskustannuksia, mutta ne myös varmistivat, että rakennus kestää pidempään. Pohdimme rakennuksen koko elinkaarta, myös sitä, miten se voitaisiin purkaa mahdollisimman vähillä jätteillä – esimerkiksi sitä, miten ruuvit voitaisiin irrottaa ja käyttää uudelleen.

Joustavuus tarkoittaa myös yhteisiä tiloja. Harjoitus- ja näyttämötiloja voivat käyttää päivisin koulu ja iltaisin yhteisöryhmät tai taiteilijat. Tavoitteenamme oli jakaa nämä tilat niitä käyttävien eri ryhmien kesken – black box -teatterit ja laadukkaat äänistudiot ovat nyt opiskelijoiden, ammattilaisten ja yhteisöstä kiinnostuneiden käytettävissä.

Otitteko suunnitteluun mukaan myös uusiutuvan energian?
Kyllä, asensimme aurinkokennot sekä katolle että seiniin. Olisimme halunneet asentaa vielä enemmän, mutta emme saaneet tarvittavia lupia kulttuuriperinnön suojelua koskevien sääntöjen vuoksi. Rakennuksen uusissa osissa maksimoimme edelleen paneelien määrän. Katolla käytimme tavallisia litteitä paneeleja, kun taas bulevardille päin olevalla julkisivulla käytimme vihreän sävyisiä kulmavaihtoehtoja, jotka sulautuivat ympäristöön. Emme halunneet vain laittaa julkisivuun mustia paneeleja, vaan niistä piti tulla osa esteettistä kokonaisuutta.

Estetiikasta puheen ollen, mikä oli visiosi suunnittelusta?
Voldsløkkan koulun ympäristö on yleisesti ottaen hyvin tunnettu, mutta myös minulle henkilökohtaisesti. Asuin siellä seitsemän vuotta, joten tutustuin bulevardia reunustaviin puihin ja niiden vuodenaikojen vaihteluihin. Halusimme, että julkisivu sopii yhteen korkeiden puiden ja niiden lehtien moninaisuuden kanssa. Asemakaavassa oli tiukat ohjeet – rakennuksen pituudesta ja leveydestä pohjakerroksen läpinäkyvyysvaatimukseen, jotta ohikulkijat näkevät sisään.

Emme kuitenkaan halunneet, että rakennuksessa olisi tyypillinen toimistopohjaratkaisu, jossa olisi nauhaikkunat. Käytimme aurinkokennoja leikkimään kulmilla ja perspektiiveillä optimoimalla niiden sijoittelun vangitsemaan mahdollisimman paljon auringonvaloa säilyttäen samalla puhtaan esteettisen ilmaisun. Se oli tasapainoilua viranomaisvaatimusten ja luovan visiomme välillä, jossa yritimme sovittaa suorakaiteen muotoisen rakennuksen luonnolliseen ympäristöönsä.

Kestävyyttä voi olla vaikea tunnistaa tavalliselle ihmiselle. Tietävätkö ihmiset, että Voldsløkkan koulu on niin kestävä?
Se on hyvä kysymys. Oletamme usein, että ihmiset etsivät tätä tietoa itse, mutta niin tapahtuu harvoin. Onneksi hanke on saanut paljon mediahuomiota sivuston näkyvyyden ja historiallisen merkityksen vuoksi, mikä on luonut mahdollisuuksia keskustella kestävyydestä eri ryhmien kanssa. Olemme myös mukana EU:n ARV-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda esiin kestävää arkkitehtuuria kaikkialla Euroopassa. Tämä on auttanut lisäämään tietoisuutta, ja olemme myös ottaneet opiskelijat mukaan keskusteluun projektista. Olemme pitäneet esityksiä selittääksemme, miten aurinkokennot toimivat, mikä on ollut opettavaista myös heille.

Mitkä olivat haastavinta projektissa?
Ukrainan sota ja COVID-19-pandemia olivat suurimmat haasteet. Sota aiheutti pulaa materiaaleista, kuten teräksestä ja tietyistä puulajeista. Siitä tuli meille itse asiassa oppitunti sen ymmärtämisessä, mistä nämä materiaalit tulevat. COVID-19: n aikana jouduimme sopeutumaan etätyöhön, mikä on vaikeaa projektille, joka vaatii yleensä henkilökohtaista yhteistyötä. Suuri osa työstä tehtiin Zoomin kautta, mutta luotimme vahvasti myös tietomallinnukseen (BIM). Teimme niin yksityiskohtaisen 3D-mallin, että tuntui monelta osin siltä, että voisimme toteuttaa koko projektin etänä. Olemme käyttäneet tietomallinnusta ennenkin, mutta emme koskaan tässä laajuudessa. Tämän ansiosta pystyimme integroimaan kaiken ilmanvaihtojärjestelmistä arkkitehtonisiin yksityiskohtiin yhtenäiseksi malliksi.

Lopuksi, onko sinulla unelmaprojekti?
Suhtaudun intohimoisesti kestävään kehitykseen ja rakastan työskentelyä koulutusprojekteissa – päiväkodeista yliopistoihin. Mutta unelmaprojektini olisi sellainen, jossa voisin olla mukana alusta alkaen, ilman monia rajoituksia, joita yleensä on. Haluaisin kiinnittää enemmän huomiota tiloihin, jotka ovat päätilojen – käytävien ja yhteisten tilojen – välillä, "demokraattisiin tiloihin", joissa kaikki ovat vuorovaikutuksessa ja joilla on sama arvo. Nämä tilat jäävät usein huomiotta, mutta minulle ne ovat tärkeimpiä. Unelmaprojektini olisi suunnitella rakennus, jossa meillä on budjetti laajentaa ja parantaa näitä yhteisiä tiloja pitäen samalla kiinni kestävän kehityksen periaatteista.

SAPA-valmistaja/asiakas: H-fasader GlassTeam AS

SAPA-tuotteet: SAPA 1086 ja SAPA 4150

Arkkitehti: Spinn Arkitekter ja Kontur Arkitekter

Hankkeen nimi: Voldsløkan koulu ja kulttuuriasema

Valokuvaaja: Finn Ståle Felberg