Alumiinin pikakurssi
Paino |
Alumiinin tiheys on 2,7 g/cm3, mikä vastaa noin kolmannesta raudan tiheydestä. |
Vahvuus |
Alumiiniseoksien vetolujuus vaihtelee 70 - 700 MPa. Seoksia käytetään useimmiten suulakepuristuksessa: 150–300 MPa. |
Lämpöpiteneminen |
Alumiinilla on suhteellisen suuri lämpöpitenemiskerroin muihin metalleihin verrattuna. Tämä täytyy huomioida joissakin suunnitteluratkaisuissa. |
Muotoiltavuus |
Suulakepuristukseen soveltuvuutensa lisäksi alumiinia voidaan myös rullata ja taivuttaa sekä kylmänä että kuumana. |
Työstö |
Alumiinia voidaan helposti käsitellä useimmilla yleisillä työstömenetelmillä (jyrsintä, poraus, leikkaus, sorvaus ja taivutus). Työstö kuluttaa vähän energiaa. |
Liitokset |
Profiilit ovat yleensä valmiita liitettäviksi. Tämän lisäksi myös perusteellisesti testattuja hitsaustapoja (kitkahitsaus ja sulatushitsaus), sidostus- ja kierteitysmenetelmät. |
Sähkönjohtavuus |
Alumiini johtaa erinomaisesti sähköä ja lämpöä. Alumiinijohtimen paino on vain noin puolet kuparijohtimen painosta sähkönjohtavuuden ollessa samaa luokkaa. |
Heijastuvuus |
Alumiini on erinomainen valon- ja lämmönheijastin. |
Suodatus – EMC |
Tiiviit alumiinilaatikot ehkäisevät tai suodattavat sähkömagneettisen säteilyn tehokkaasti. |
Korroosiosuoja |
Alumiinin reagoidessa ilmaan sisältyvän hapen kanssa, muodostuu erittäin ohut oksidikerros, joka on paksuudeltaan vain noin muutama µm sadasosaa (1 µm on millimetrin tuhannesosa). Tämä kerros on erittäin tiivis ja tarjoaa hyvän suojan korroosiota vastaan. Vaurioitunut oksidikerros pystyy korjaaman itse itsensä. |
Epämagneettinen materiaali |
Alumiini on epämagneettinen (tai oikeastaan paramagneettinen) aine. |
Myrkyttömyys |
Hapen ja silikonin jälkeen alumiini on yleisin maankuoressa löytyvä alkuaine ja alumiiniyhdisteitä esiintyy luonnollisessa muodossa myös ruoassa. |